Monelle veneilijälle sähköveneen tarjoama toimintamatka olisi jo ihan riittävä tavanomaiseen päiväretkeilyyn. Kaikilla ei ole pakkomiellettä päästä kovaa ja kauas. Hitaan sähköveneen idea on aika lähellä purjehtimista, tärkeintä on olla vesillä.
Lähes kaikkien sähköveneiden hinnat ovat kuitenkin niin tähtitieteellisiä, että päästötön veneily ilman purjeita jää useimmille haaveeksi.
Poikkeuksia toki löytyy. Tapimerin perinteiseen pieneen fiskariin kokoama sähkövetojärjestelmä akkuineen on hinnaltaan melko kilpailukykyinen vaihtoehtoisen voimanlähteen eli uuden pienen meridieselmoottorin kanssa.
Mutta esimerkiksi Kipparissa koeajetun ruotsalaisen Candelan yli neljännesmiljoonan euron hinta on avoveneestä aika järkyttävä.
Nopeus ratkaisee hinnan
Huiman ison hintahaitarin selittää ennen kaikkea veneille suunniteltu nopeus.
Uppoumanopeuksiin riittää pieni teho ja energiamäärä jonka voi kuskata mukana jopa lyijyakuissa Tapimerin ratkaisun tapaan. Ne ovat hurjan paljon halvempia kuin isojen energiamäärien varastoksi sopivat litium-ioniakut (Kippari 7/2020).
Energiatiheitä akkuja on pakko käyttää Candelan tapaisissa nopeissa ja paljon energiaa vaativissa sähköveneissä, koska lyijyakkujen paino tekisi veneen liukuun saamisen vaikeaksi.
Suuret akkukustannukset siis ovat ensimmäinen selitys sähköveneiden hinnoille. Sähköautoissakin kallein yksittäinen komponentti on ainakin ollut juuri ajoakku. Akkujen tuotannon halpeneminen on toki hiukan helpottanut tätä ongelmaa.
Toisaalta sähköistyvä liikenne aiheuttaa valtavan pulan akuista ja niiden valmistamiseen tarvittavista raaka-aineista. Autoteollisuudella on suuret paineet sähköistää autojaan, tiukat päästörajat pakottavat siihen.
Kun siis esimerkiksi BMW myy akkupakettejaan Torqeedon sähköpropulsiojärjestelmiin, se ei varmasti myy niitä halvalla. Vaikka 50 kilowattitunnin akuston tuotantokustannus siis olisi nykyisin parhaimmillaan vain viitisen tonnia, ei pieni venevalmistaja saa sitä tuolla hinnalla. Veneeseen iso akkupaketti maksaa kymppitonneja.
Riippuu siitä mitä haluaa. Suurinpiirtein samalla hinnalla saa 8-metrisen sähköveneen (X Shore Eelex 8000, hinta 249 000 €) tai …
10-metrisen matkaveneen. Nimbus 305 Coupé (testi Kippari 2/20), hinta 258 000 €.
Kalliit rakenteet
Akusto on kuitenkin vain osaselitys. Energian tarpeen minimoinnista seuraa muitakin selityksiä koville hinnoille. Nopeissa sähköveneissä on käytettävä mahdollisimman keveitä materiaaleja sekä kalliita rakenneratkaisuja, jotka auttavat pitämään energian kulutuksen säädyllisenä.
Candelan kantosiivet ja äärimmäisen kevyt runko eivät synny halvalla. Ja esimerkiksi Q-Yachtsin veneiden hydrodynamiikka ei sekään synny ihan normiratkaisuilla.
Suurtuotannon etuja ei ole
Kolmas pääselitys hinnoille on se, että toistaiseksi sähköveneet ovat vielä aivan marginaalissa. Muutamien veneiden tuotannossa ei kannata haaveilla sarjatuotannon eduista ja valmistajatkin tulevat usein perinteisen venealan ulkopuolelta. Siis vähän kuin Tesla automarkkinoilla.
Tämä ongelma voi vähitellen hellittää, jos kalliit veneet löytävät sen verran ostajia, että valmistajat pääsevät yli yksittäistuotannon isoista kustannuksista.
Jossain se jo toimii
Ongelmaluettelon jälkeen kannattaa kuitenkin muistaa, että joissain käyttötarkoituksissa sähkövoima toimii veneissäkin loistavasti jo nyt.
Torqeedo toi ensimmäisenä markkinoille tehokkaat mutta kompaktit, pienet sähköperämoottorit. Se on viime vuosina saanut uusia kilpailijoita Kiinasta.
Soutuvenekäyttöön tehokas sähköperämoottori on loistava ratkaisu jo nyt, ja hinta on sentään vain noin kaksinkertainen polttomoottoriin verrattuna. Moni maksaa sen mielellään jo siitä, että välttyy kokonaan bensan kanssa läträämiseltä. Kun on kerran tehokasta sähkökonetta soutuveneessä kokeillut, jää helposti koukkuun. Niin hyvä se on.
Torqeedojen kysyntä on tänä keväänä räjähtänyt, niitä myydään Suomessa tänä vuonna 500–1000 kappaletta, juuri niin monta kuin maahantuoja onnistuu Suomeen hankkimaan.
Heittokalastuskäytössä taas keulasähkömoottorit (testi Kippari 9/2019) ovat lisääntyneet nopeasti, koska ne ovat aivan ylivoimaisen käteviä veneen liikutteluun kalapaikoilla. Vähänkin vakavammin heittokalastukseen suhtautuva harrastaja varustaa nykyisin veneensä taivasankkuriominaisuudella varustetulla keulasähkömoottorilla. Sitä voi käyttää apuna myös uistellessa.
Isommissakin erityistarpeissa sähkö toimii. Slovakialainen Greenline on myynyt sähkökäyttöisiä isoja jahteja jo koko joukon Unkariin. Syy on Balaton-järvi. Sillä järvellä ei saa ajaa polttomoottorilla. Polttomoottorikieltoja sisävesille tulee varmasti lisää.
Vaikka sähköveneiden yleistä läpimurtoa joutuu siis varmasti vielä odottamaan pitkään, erityiskohteissa sähkö toimii vesilläkin mainosti jo nyt.
