
Kustantaja | WSOY, 2017 | ||
Hinta | 29,80 € | ||
Nuoruuden kesät Pellingin ulkosaaristossa Bredskärissä jättivät Tove Janssoniin (1914—2001) lähtemättömän jälkensä.
Vuonna 1964, jo kuuluisana taitelijana, hän valtasi Klovharun luodon avomeren reunalta ja rakennutti sinne mökin puolisonsa kanssa.
Nykyään Klovharu mökkeineen on merkittävä saaristonähtävyys, mutta maihin on lupa nousta vain jokakesäisellä vierailuviikolla, tänä vuonna 15.—21.7.17
Janssonin saarikirjoista tunnetuin lienee Muumipappa ja meri, mutta käännöksiä muille kielille on enemmän aikuisille suunnatulla Kesäkirjalla, joka kertoo äitinsä menettäneen Sophia-tytön, isän ja isoäidin kesänvietosta Suomenlahden saaressa. Nyt ei kuitenkaan olla Klovharussa. Pienoisromaani on pilkottu lyhyiksi tarinoiksi, joista eloisimmassa helteisellä luotoretkellä tylsistynyt Sophia rukoilee Jumalalta jotain tapahtuvaksi.
”Päivä oli lämmin ja kellertävän usvan kietoma, pitkiä maininkeja kulki meressä kuin melkein näkymätön aallokko. Vesikin oli ollut harvinaisen kiiltävää ja paljon normaalia alempana.” Ja sitten retkiseurueen ylle nousee taivaanrannasta kymmenen beaufortin myrsky, joka nostaa aaltoja, jollaisia ei ole Suomenlahdella aiemmin koettu.
Vuonna 1972 ilmestynyt Kesäkirja keskittyy nuoren tytön ja vanhan isoäidin suhteeseen. Meri ja saaristo, Janssonille ominainen elämänviisaus ja luonnon kunnioittaminen ovat vahvasti läsnä. Lempeä huumori on niin ikään vakiovaruste. Kun saaren laituriin saapuu yöllä korskea huvialus kaikenvärisine valoineen ja tanssimusiikkeineen, isä ei kutsu Sophia-tytärtään ja isoäitiä mukaan kemuihin. Aamulla vene on jo mennyt. Isoäiti sepittää veneen olleen rosvoalus, jossa on erityisen mauton sisustus. Isä taas oli pelastanut Sophian vaarallisilta juhlilta, eikä pysty nyt syömään, vaan nukkuu koko päivän kipeää päätään, koska rosvot ovat antaneet hänelle unilääkettä.
Kirjasta on juuri otettu uusi painos satavuotiaan Suomen kunniaksi. Kesäkirja on henkilögalleriansa vuoksi lyömätön kesälahja vesillä viihtyville naisille ja naisenaluille. Lahjanantajan tulee toki ymmärtää seuraukset, joista ilmeisin on meriretki Klovharuun. Toisin kuin voisi luulla, karien ympäröimää luotoa on turvallisinta lähestyä koillisesta, mantereen suunnasta.