| Kustantaja | Tammi | ||
| Hinta | Pokkarina 9,75 € | ||
Piin elämä (2001) teki kirjailija Yann Martelista maailmankuulun. Romaani on myynyt yli seitsemän miljoonaa kappaletta ja voittanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja. Kirjaan perustuva elokuva kahmi neljä Oscaria ja yli 600 miljoonaa dollaria lipputuloja. Jopa Barack Obama on lähettänyt fanikirjeen Martelille. Noin voi käydä vain tarinalle, joka on kyllin suuri, monitasoinen ja vieläpä mutkattomasti kirjoitettu.
Pii Patel on eri uskonnoista kiinnostunut intialaisnuorukainen, jonka isä johtaa eläintarhaa. Kun elämä uhkaa muuttua hankalaksi, perhe astuu rahtilaivaan tarkoituksenaan muuttaa Kanadaan. Laiva, jonka lastiluettelossa on aika lauma Yhdysvaltoihin myytyjä eläimiä, uppoaa äkisti Tyynellämerellä jossain Manilan ja Midway-saarten välillä.
Matkustajista ainoastaan Pii selviytyy pelastusveneeseen, jota kuormittavat täplähyeena, oranki, koipensa loukannut seepra ja bengalintiikeri. Luonto hoitaa hommiaan, ja lopulta jäljellä on enää vain kaksi. Kauhistunut mutta neuvokas Pii merkitsee virtsalla keulapressun pääliosan reviirikseen ja yrittää pitää merkinantopillinsä äänellä aloillaan tiikeriä, joka on vallannut veneen kannen ja pitää pressun suojaamaa osaa luolanaan.
Piin ja Richard Parkeriksi kutsutun tiikerin eloonjäämiskamppailun kuvaus kahdeksanmetrisessä veneessä on palkitsevaa luettavaa aina kun kirjan yllä alati leijuvat uskonnolliset merkitykset eivät varjosta tarinaa likaa.
Pii löytää pelastusveneestä oppaan, joka esittelee selviytymisniksejä: Kala halvaantuu, kun sen silmiä painetaan. Älä juo linnunverta. Älä syö kaloja joilla on papukaijanokka. Ihminen voi selvitä jopa 14 vuorokautta ilman vettä, jos hän ei menetä nestettä hikoilemalla. Jos sinulla on jano, imeskele nappia. Kilpikonnien veri on hyvää, ravitsevaa, suolatonta juotavaa.
Pakon edessä, eli pitääkseen itsensä ravittuna ja Richard Parkerin kylläisenä, vegetaristi Piistä kuoriutuu himokas lihansyöjä ja metsästäjä. Hän pyytää kaloja, kilpikonnia, äyriäisiä ja jopa veneen laidalle istahtaneen naamiosuulan:
”Löysin linnun mahasta kolme pientä kalaa… Huuhdoin niistä ruoansulatusnesteet ja söin ne. Söin linnun sydämen, maksan ja keuhkot. Nielaisin sen silmät ja kielen veden kera. Rusensin sen pään ja noukin sieltä pienet aivot. Söin jalkojen räpylät…”
Kun pelastusvene karahtaa rantaan 227 vuorokauden ajelehtimisen jälkeen Meksikossa, lopen uupuneen pojan edessä on viimeinen koettelemus: uskomattoman seikkailun selvittäminen viranomaisille.
Brasilialainen kirjailija Moacyr Scliari on syyttänyt Yann Martelia immateriaalioikeuksiensa loukkaamisesta. Scliari oli vuonna 1981 julkaissut pienoisromaanin (Max & The Cats) miehestä, joka viruu pelastusveneessä ja havaitsee meressä ajelehtivan suuren laatikon. Sen sisältä veneeseen ponnistaa jaguaari, joka osoittaa pian yllättäviä taipumuksia alistumiseen ihmisen edessä.
FAKTA: Varokaa valaita siellä!
• Baileyn perhe (1973): Valas hajottaa 9-metrisen purjeveneen lähellä Galapagos-saaria. Aviopari ajelehtii kumiveneellä 1500 meripeninkulmaa ja 117 päivää ennen pelastumistaan.
• Robertsonien perhe (1971): Miekkavalaat pirstovat 13-metrisen purjeveneen Väli-Amerikan rannikolla. Viisihenkinen perhe selviää 38 päivää 3-metrisessä jollassa kilpikonnanlihalla ja sadevedellä.
• Owen Chase kollegoineen (1820): Kaskelotti upottaa valaanpyyntialuksen Tyynellämerellä. 21 miehistön jäsenestä kahdeksan selviää. 83 päivän koettelemuksen aikana maistuu myös ihmisliha.
Julkaistu Kipparin kirjahyllystä -palstalla 9/2014
