| Kustantaja | Gummerus (1997) | ||
| Hinta | Vain kirjastoista ja antikvariaateista | ||
Harri Sirola oli 1980-luvun puhutuimpia mieskirjailijoita.
Hän teki läpimurtonsa 22-vuotiaana suorasukaisella esikoisromaanillaan Abiturientti (1980) ja alkoi pian päätoimittaa nuorten kulttuuriradikaalien Kiima-lehteä.
Varakkaan perheen vesa oli myös taitava puuseppä, innokas perhokalastaja ja veneilijä. Kiinnostus sotalaivoja kohtaan oli vienyt Sirolan Merisotakouluun, josta siviiliin tuomisina oli aliluutnantin natsat.
Juuri veneily ja kalastus ovat keskeisiä teemoja hänen vuonna 1997 ilmestyneessä novellikokoelmassaan Syysprinssin kalaretki. Teoksen niminovelli on mestarillisesti kirjoitettu, häpeilemättömän imelä kertomus Ville Siikalan (aka Harri Sirola) ja ”Hänen” (aka Anja Snellman, ex-Kauranen) meriretkestä 10-metrisellä inkoolaisella mäntyfiskarilla, Helsingin edustalla 80-luvun puolivälissä. Jäät ovat juuri lähteneet ja entiset rakastavaiset kohtaavat vielä kerran nauttiakseen punaviinistä, lohimedaljongeista ja toisistaan.
Tarina perustuu tositapahtumiin ja se on Sirolan vastaus Anja Snellmanin vuotta aikaisemmin ilmestyneeseen teokseen Syysprinssi, jonka päähenkilön esikuva oli Harri Sirola.
Syysprinssin kalaretken sympaattisessa päätösnovellissa Ville Siikala ja hänen neli- ja kymmenvuotias tyttärensä suuntaavat Kaivopuiston Merisatamasta teltta- ja kalaretkelle Espoonlahden rannoille. Matka taittuu pikaveneellä, ”lennokilla”.
”Vene oli vain neljä ja puoli metriä pitkä, alle sadan kilon painoinen ja siksi 55 hevosvoiman tuuppari antoi sille hyvissä oloissa vauhtia yli 50 solmua… Veneessä oli kokoonsa nähden syvä V-pohja ja se kesti hyvin ajaa selkävesillä viidessä boforissa, saariston suojassa paljon kovemmissakin tuulissa.”
Vaikka veneen paino ei aivan täsmääkään, kyseessä lienee kolmen istuttava Bella Arrow. Neuvokkaista tyttäristä nuorempi pyytää särjen, vanhempi ”Räsäsen seiskalla” kolmen kilon hauen, ja isä kertaa mielessään, kuinka hän pyydysti Tehtaankadun asunnossa odottavan tiikerinaisensa, vaimonsa Helenan.
Harri Sirolan lyhyeksi jääneen elämän viimeisiä vuosia leimasivat masennusjaksot. Yksi ensimmäisistä iski, kun Viroa käsitellyt suurtyö Kaksi kaupunkia (1991) jäi vaille ansaitsemaansa huomiota.
Elokuussa 2001 Sirola lähti Lapinlahden sairaalasta aamukävelylle. Hän astui metron alle Kampissa.
MUITA KIRJALLISIA KALAMIEHIÄ
1. Ernest Hemingway. Yritti konepistoolillaan pitää haikaloja etäällä yli kolmemetrisestä miekkakalasta, jota Mainen tonnikalakerhon puheenjohtaja väsytti.
2. Juhani Aho. Haudattiin yhdessä suosikkiperhonsa ja yhden käden bambuvapansa kanssa.
3. Antti Tuuri. Pyytää, muttei päästä. Joutunut modernien perhokalastajien hampaisiin, koska syö saaliinsa.
Julkaistu Kipparin kirjahyllystä -palstalla 4/2015
